Bosnia ja Hertsegovina

Matkustaminen - halvat lennot alle 200 eurolla - myös junalla pääsee

Bosnia ja Hertsegovinaan pääsee lentäen. Maan kansainvälisin lentokenttä sijaitsee maan pääkaupungin Sarajevon välittömässä läheisyydessä. Kentän nimi on englanniksi Sarajevo International Airport (SJJ). Helsingistä Sarajevoon lennettäessä tulee välilaskuja yleensä yksi ja matkan kestoksi noin 5-10 tuntia. Menopaluulennon löytää lähes aina 300-400 eurolla ja halvat lennot voi saada alle 200 eurolla.

Kansainvälinen lentokenttä löytyy myös kolmesta muusta kaupungista, jotka ovat Banja Luka, Mostar ja Tuzla, mutta nämä kentät ovat huomattavasti vähäisemmällä käytöllä.

Bosnia ja Hertsegovinaan on mahdollista matkustaa myös junalla ja maa kuuluu InterRail-järjestelmään. Parhaat kansainväliset junayhteydet ovat Sarajevon ja Kroatian pääkaupungin Zagrebin välillä.

Majoitus - halpaa majoitusta löytyy

Matkailijoiden suosimista kaupungeista löytyy riittävästi majoitusta vähän joka lähtöön. Hotellien lisäksi löytyy ainakin pensionaatteja, hostelleja ja motelleja.

Halpamajoitusta saa alkaen noin 10€/hlö/yö. Kahden hengen huoneita saa halvimmillaan noin 20€/yö.

Suurista kaupungeista löytyy myös laadukkaampia hotelleja, niissä yönsä pääsee viettämään noin 50-100 eurolla.

Liikkuminen - tiheä bussiverkosto - suppea rautatie

Maassa pääsee liikkumaan junalla ja/tai linja-autoilla. Yhdessä nämä kaksi liikkumistapaa muodostavat varsin tiheän verkoston. Maan rautatieverkosto kärsii vieläkin alueen 90-luvun konfliktista, eikä sitä voi kovin laajaksi kehua. Bussit sen sijaan kulkevat lähes joka paikkaan. Suomen joukkoliikenteen hintoihin tottuneena, Bosnian ja Hertsegovinan kulkuneuvot tuntuvat varsin edullisilta.

Sijainti ja sää - kuumat kesät Balkanin niemimaalla

Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee Balkanilla, sen rajanaapureita ovat Montenegro, Serbia ja Kroatia. Maalla on myös parikymmentä kilometriä rantaviivaa Adrianmereen, joka on osa Välimerta. Dinaariset alpit levittäytyvät suureen osaan Bosnia ja Hertsegovinaa ja suurin osa maasta onkin varsin vuoristoista. Maassa on melko paljon myös metsää.

Erityisesti maan eteläosissa vallitsee välimerenilmasto, kesät ovat kuumia ja talvet leutoja. Syvemmällä sisämaassa, esimerkiksi Sarajevossa ilmasto on hieman viileämpi. Sisämaassa kesät ovat lämpimiä ja talvet viileitä, pienet pakkasetkin ovat tavallisia. Kesällä, erityisesti kesä-elokuun välillä kannattaa varautua yli 30 celsiusasteen ja jopa 40 °C päivälämpötiloihin.

Matkavinkkejä Bosnia ja Hertsegovinaan

Bosnia ja Hertsegovina on kehittyvä maa, jossa sodan arvet vielä näkyvät, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta. Maata on jälleenrakennettu nopeaan tahtiin ja paljon on jo uudistettu. Turismi on vielä lasten kengissään, mutta kaikki viittaa siihen, että matkailu tulee tässäkin maassa kasvamaan vielä varsin runsaaksi, kunhan suuret massat maan vain löytävät. Nyt on siis hyvä aika kokea Bosnia ja Hertsegovina, ennen kuin valtavat turistilaumat pääsevät liiaksi vaikuttamaan maan kulttuuriin, meininkiin, hintoihin ja tuovat mukanaan muutkin väistämättömät turismin lieveilmiöt.

Kohdevinkkejä Bosnia ja Hertsegovinaan:

• Sarajevo, maan pääkaupunki. Elävää kulttuuria, kahviloita, ravintoloita, vanhakaupunki, museoita, moskeijoita ja paljon muuta.
• Mostar, historiallinen kaupunki, joka on perustettu 1400-luvun paikkeilla. Paljon ottomaaneille tyypillistä arkkitehtuuria. Tunnetuin nähtävyys on sodassa tuhoutunut, mutta jälleenrakennettu silta nimeltään Stari most.
• Neum, maan ainoa merenrantakaupunki. Tässä kaupungissa voi pulahtaa Adrianmereen ja nauttia pitkistä, kuumista ja aurinkoisista kesistä.
• Banja Luka, maan tärkeimpiä kaupunkeja. Jonkin verran nähtävyyksiä ja mukavan paljon aktiviteetteja, viihdettä ja kulttuuria.
• Travnik, kaupunki jossa on säilynyt mielenkiintoisia historiallisia rakennuksia. Lähellä kaupunkia sijaitsee 1943 metriä korkea vuori Vlašić. Talvisin vuorella voi harrastaa talvilajeja, kuten laskettelua ja kesäisin esimerkiksi retkeilyä.

Ostokset - edullinen hintataso

Maan yleinen hintataso on edullisempi kuin Suomessa, joten shoppailija voi onnistua tekemään hyviä löytöjä. Valikoima ei ehkä ole yhtä hyvä kuin Euroopan parhaissa ostosparatiiseissa, mutta suurista kaupungeista löytyy kyllä tarjontaa käsitöistä merkkituotteisiin ja ostospaikkoja kauppakeskuksia myöten. Löytöjä voi yrittää tehdä myös toreilla ja markkinoilla. Sarajevo lienee maan paras kaupunki shoppailuun. Kannattaa huomioida, että etenkin Sarajevossa erittäin halvalta tuntuvat ostokset saattavat olla piraattituotteita, jos et osta niitä merkkiliikkeestä.

Maan rahayksikkö on nimeltään konvertibilna marka (BAM), usein siitä käytetään myös pelkästään lyhennettä КМ. Valuutan kurssi on sidottu euroon ja 1€ = 1,95583 BAM. Myös eurot hyväksytään monissa paikoissa maksuvälineenä.

Välimerellistä ruokakulttuuria - edullisia ravintoloita

Bosnia ja Hertsegovinan ruokakulttuurissa on paljon samaa, kuin Keski-Eurooppalaisessa, mutta ottomaanien vaikutus näkyy selvinä Lähi-Idän keittiön vaikutteina. Maan antimien katsotaan usein kuuluvan Välimeren ruokakulttuurien joukkoon. Paikallisia, perinteisiä, maittavia ja täyttäviä ruokalajeja edustaa esimerkiksi Ćevapi, joka on paikallinen tuhti liharuoka. Paikallinen mättö on usein melko raskasta, mutta vaikka lihassa ei säästellä, niin myös kasviksia käytetään melko runsaasti. Maassa tuotetaan myös olutta, viinejä ja brandya. Ravintolassa syöminen on selkeästi edullisempaa, kuin Suomessa.

Yöelämä - Sarajevo on maan paras bilepaikka

Vaikka noin puolet maan väestöstä on muslimeja, niin alkoholia on yleisesti tarjolla kautta maan. Mikään varsinainen bilettäjien ykköskohde Bosnia ja Hertsegovina ei kuitenkaan ole. Maan pääkaupungista löytyy melko eläväinen baari- ja yöelämä, joten mikäli biletys kuuluu lomasuunnitelmiin, niin se kannattaa suorittaa Sarajevossa. Juomien hinnat ovat tässä maassa selvästi edullisempia, kuin meillä Suomessa.

Turvallisuustilanne on hyvä - huomioi kuitenkin vaaranpaikat

Matkailijan näkökulmasta maa on varsin turvallinen, mitään erityisiä uhkia ei ole. 1990-luvun sodasta kumpuavia lieviä ja paikallisia levottomuuksia sattuu vielä harvakseltaan, mutta ne eivät kohdistu matkailijoihin.

Kaupungit ja selvästi asutut alueet ovat turvallisia, mutta asumattomilla alueilla sodan jälkeensä jättämät, edelleen räjähtämättömät miinat ja ammukset muodostavat konkreettisen riskin. Tämän vuoksi asumattomille alueille ja tuntemattomiin metsiin, ei tule lähteä samoilemaan ilman asiansa osaavaa paikallista opasta, tai aivan varmaa tietoa siitä, että suunniteltu kohde on turvallinen. Maa on muuten varsin hyvä kohde patikoijille, retkeilijöille ja vaeltajille, mutta erityisesti heidän tulee ottaa räjähdevaara huomioon.

Maassa on myös edelleen runsaasti sodan aiheuttamia rauniorakennuksia, joita ei kannata ominpäin ruveta tutkimaan, niissä voi olla edelleen räjähteitä ja vielä suurempi riski raunioissa on romahdusvaara.

Maan hanaveden mainostetaan olevan juomakelpoista, mutta yleensä matkailijoille suositellaan silti pullotettua vettä. Hepatiitti A -rokotusta suositellaan. Matkavakuutuksen kannattaa tottakai olla kunnossa tässäkin matkakohteessa.

Puhutut kielet

Maan viralliset kielet ovat bosnia, serbia ja kroatia. Käytännössä nämä kolme kieltä ovat niin lähellä toisiaan, että niiden osaajat pystyvät hyvin kommunikoimaan keskenään. Maassa käytetään sekä latinalaista aakkostoa, että kyrillisiä kirjaimia. Englantia paikalliset osaavat vaihtelevasti.

Reppureissaajien suosikki tarjoaa monipuolisia kokemuksia

Bosnia ja Hertsegovina on mielenkiintoinen matkakohde. Laajamittaista turismia ei vielä ole, joten maan kulttuurin ja tunnelman voi vielä kokea lähes koskemattomana. Maa onkin reppumatkailijoiden suosiossa. Toisaalta, mikäli suunnitelmissa on mahdollisimman sujuva ja helposti läpi soljuva loma, niin tämä ei välttämättä ole paras mahdollinen kohde. Surullisen 90-luvun sodan jäljet näkyvät vieläkin, mutta paljon on jo korjattu ja koko ajan korjataan lisää. Sota on jäänyt, tai on ainakin jäämässä taka-alalle myös paikallisten ihmisten elämässä. Mikäli Balkan kiinnostaa, niin Bosnia ja Hertsegovina on ehdottomasti harkitsemisen arvoinen matkakohde.

Artikkelin pääkuva: gus_the_mouse (CC BY-SA 2.0)